Tukholman tuliaisia Vol. 1

Tukholmassa töissä ollessani ehdin todella nopeasti poiketa ruokatunnilla shoppailemaan ;) Tässä löytö nro. 1 Dinskon bootsit uudesta kevätmallistosta. Me like!

Aika rientää!

Siis apua! Aika rientää niin nopeaa ja tuntuu, etten ehdi tehdä yhtään mitään! Blogipäivitykset ovat jääneet täysin välistä, kouluhommat ovat täysin unohtuneet ja tuntuu ettei muutenkaan mitään tapahtu. Mihinköhän kaikki aika oikein menee?! No mutta siis, kerronpa nyt sitten hieman, mikä pitää minut niin kiireisenä, etten sitä lupaamaani selluliittijumppaakaan ole vielä tänne saanut :)

Aloitin tammikuun alussa uuden undelmaduunin! Vaihdoin fitness-hommat vaatteisiin ja aloitin markkinointihommat puhtaalta pöydältä alunperin ruotsalaisessa vaateketjussa. Työ on mahtavaa! Jos johonkin työhön ja työpaikkaan voi tuntea kuuluvansa, niin se on varmaan tässä. Vaatteita, vaatteita, vaatteita, joka päivä vaatteita - mitä muuta muotihullu voi toivoa?! Työ työllistää tässä vaiheessa todella paljon juuri siksi, että aloitan kaiken tosiaan puhtaalta pöydältä ja suunnittelen kaiken uusiksi…Mutta kyllä se tästä :)

Gradukin mulla odottaa kirjoittamistaan, mutta en edes ehdi käydä seminaarikurssilla, jossa kirjoittamista ohjataan, niin en ymmärrä, miten mun pitäisi ehtiä sitä oikeasti kirjoittakaan :D Treenit kulkee, työ on nastaa mutta kaikki tämä riittääkin jo siihen, ettei sosiaalisesta elämästä ole tietoakaan! Iso buuuuu! Tässä on yksi epäkohta, johon toivoisin muutosta…

Tässäpä tällainen pika-brief siis tämänhetkisestä hektisestä elämästäni! Ainoa kohokohta pitkään aikaan on ollut alkuviikon työmatka Tukholmaan. Tosin sielläkin katselin kaupunkia vain pitkien työpäivien ajan toimiston ikkunoista. Ruokatunnilla ehti onneksi vähän shoppailemaan ;) Tässä muutama kuva matkalta ja mun office-hetkistä…

Hotelliaamiaista <3

Tukholma työpäivän jälkeen ja huikea lounassalaatti

Ajoissa piti lähteä lentokentälle, että ehtii ostoksille ;)

Treenit kulkee!

Nyt on jo hyvän aikaa tuntunut siltä, että kaikki palaset elämässä on loksahtaneet kohdilleen. Treenit kulkee, ruokavalio on pienten muutosten avulla paljon parempi, töissä on kivaa ja muutoinkin kaikki on hyvin. Enpä muista usein viimeisten vuosien aikana ajatelleeni, että onpa mahtavaa kun kaikki asiat on niin hyvin! Nyt kuitenkin näin on ja sen kyllä huomaa varsinkin omasta mielialasta - mieli on hilpeä vaikka väsyttäisikin ja energiaa riittää.

Parhautta on se, että etenkin treenit kulkee nyt hyvin. Elämässäni on nyt oma rytminsä, säännölliset aikataulut, joiden mukaan on helppo järjestää asioita. Enää ei tarvitse juosta pää kolmantena jalkana 5 eri työpaikassa ja satunnaisilla luennoilla ym. kouluriennoissa. Salille on helppo jäädä heti töiden jälkeen ja se piristääkin juuri sopivasti, ettei energiataso ala hiipua jo iltakahdeksan aikaan…Nyt kevään myötä yritän myös päästä salille aamuisin ennen töitä ja siinähän sitä haastetta riittääkin! Mutta olen sen ennenkin tehnyt ja varmasti se nytkin onnistuu :) Pitää vain odottaa, että saadaan vähän valoisampaa, niin minäkin jaksan taas nousta aamulla aikaisin ylös…

Aamupalaa ja työmatkaa :)

Psssst! Pyrin viikonlopun aikana tekemään postauksen selluliittijumpasta, joka on nyt valmis ;)

Talviaamujen pelastukset

Tiedättekö sen tunteen, kun pakkasaamuna joutuu nousemaan aamuvarhain lämpimän peiton alta? Oon ehkä maailman huonoin aamuihminen talvisin. Varmaan useampana kuin yhtenä aamuna viikossa käy mielessä, että mieluummin lopetan koulun ja työt kuin nousen tästä sängystä :) Mutta useimmiten kuitenkin nousen…tosin kovan henkisen kamppailun jälkeen. Olen aikaisemminkin jo maininnut, että silloin tällöin on kiva palkita aamuisin itseään, kun pääsee sängystä ylös. Nykyään tällaisiin palkintoihin ei kuitenkaan ole juurikaan aikaa, koska töihin on lähdettävä ja aikataulut pukkaa päälle. Mikä sitten pelastaa kylmät talviaamut, kun mikään ei tunnu miltään?

Puuro! Puuro on ihan ensimmäinen asia aamuisin, joka kohentaa mielialaa. Ensinnäkin se on terveellistä ja täyttää yön jälkeen tyhjyyttä ammottavan vatsan. Toisekseen musta on ihanaa lusikoida puurolautanen rauhassa omassa ylhäisessä yksinäisyydessäni, kun kaikki muu mun aamuissa on yleensä yhtä sekasortoa :)

Yksi asia, jota ilman en voisi kuvitellakaan tulevani toimeen, on pipo. Luojan kiitos pipot on keksitty! Mä käytän talvisin pipoa joka paikassa. Sisällä, ulkona, töissä, viihteellä…ihan missä vaan. Pipo päässä ei päätä palella, eikä tarvitse huolehtia huonoista hiuspäivistä. Pipo pelastaa kiireaamut. Tai noh, kaikki aamut yleensäkin…

Jos niitä herkkuja nyt sattuu olemaan - ja nyt ei puhuta mistään mättöherkuista, niin ne todellakin pelastavat talviaamut! Mahtavuutta on herätä aamulla ja muistaa, että keittiöstä löytyy itse tehtyä gluteenitonta, sokeritonta herkkua - sallittua herkkua. Johan tekee mieli nousta sieltä peiton alta ;)

Last but certainly not least: KAHVI! Minun ihana mies on niin kultainen, että monesti aamuisin keittää mulle kahvit, vaikka ei itse edes juo kahvia. Kun vihdoin ja viimein könyän sängystä ylös, odottaa vastakeitetty kaardemummakahvi valmiina <3 Silloin kun muru ei ole kahvia keittämässä, löytyy työmatkan varrelta toinen pelastus, Starbucks! On ihanaa napata kahvi mukaan ja hörppiä sitä sitten rauhassa päivän töitä aloitellessa…

Tällaisista pienistä asioista olen siis kiitollinen näinä kylminä talviaamuina :)

Kuvapostaus

Ihana aurinko paistaa näin sunnuntaipäivänä! Tämä tilaisuus on pakko hyödyntää, lähtemällä lenkille Töölönlahden rantaan...Muutoin ei viikonlopun aikana ole tullut hirveäsi kuntoiltua. Olen ottanut ihan rennosti ilman turhia suunnitelmia ja aikatauluja. Ainoa tehtävä agendalla on oikeastaan vain kirjoittaa tutkimussuunnitelma uudesta gradun aiheesta, jonka viime viikolla sain. Tässä tulee kuitenkin kuvien muodossa hieman fiiliksiä viikonlopun ajalta - näin se aika kuluu, kun ei ole mitään suunnitelmia :)

Vapaa-ajan ongelma

Aaaaaaaaaah, aivan uskomatonta, miten hyvältä tuntuu, kun on vihdoinkin vain yksi työ, säännöllinen sellainen ja illat saa viettää ihan miten itseä huvittaa! Olen niiiiiiin onnellinen. Tosin gradu odottaa tietenkin kirjoittamistaan ja sille pitää uhrata aikaa koko kevät, mutta se olkoon sitten vasta helmikuun huoli - nyt olen vielä vapaa :) 

Käyn nyt melko ahkerasti hoitamassa päivän treenit alta pois heti töiden jälkeen, joten illat ovat olleet täysin vapaita jo jonkin aikaa. Välistä vain tuntuu siltä, että jotain on jäänyt tekemättä, kun ei ole mitään erikoista tekemistä. Yleensä koulutehtäviä, lukemista tentteihin, kaikenmaailman velvoitteita ja töitä, töitä, töitä on riittänyt vaikka jokaikiselle vuorokauden tunnille. Outoa olla näin vapaa - mutta hyvällä tapaa! Kestää varmaankin aikaa tottua. Kaikki tämä vapaa-aikahan täytyy nyt sitten jollain täyttää…Olen luvannut itselleni, että alan ainakin lukea enemmän. Yritän päästää irti tietokoneesta vapaa-ajalla ja keskittyä enemmän muihin asioihin. Hämmästyttävää, miten paljon sitä jaksaakin istua naama ruudussa kiinni - ensin koko päivän töissä ja sitten koko illan kotona! Nyt pyritään vähentämään informaatioähkyä, jota kuvistakin päätellen meillä riittää kyllä kotona vakka muille jakaa :) Haastan kaikki mukaan!