On todella hankalaa tiivistää ajatukseni tästä asiasta yhteen lyhyeen postaukseen, mutta koitan nyt hieman raottaa ovea ajatusmaailmaani. Työssäni joudun lähes päivittäin arvostelemaan naisten vartaloita, esimerkiksi kun mietin uusia sponsorimahdollisuuksia, mainosmateriaaleja, promotöitä ym. Työssäni en arvostele ketään henkilökohtaisesti - minun näkökohtani arvosteluun pohjautuu aina siihen minkälaista tyttöä etsin minkäkinlaiseen tapahtumaan, mainokseen jne. Se ei ole henkilökohtaista. Joskus on vaan idea joka on päästävä toteuttamaan - haluan esimerkiksi "tumman mimmin, jolla on mieletön haba pousaan noissa vaatteissa tohon penkille".
Kuva graphicdesignblog.org
Arvostelu on hyväksyttävää, silloin kun se ei perustu arvostelevan henkilön kateuteen, sabotointiin, silkaan ilkeyteen tai muuhun vastaavaan. Arvostelu johtuu monella oman minä-kuvan peilaamisesta muihin ihmisiin, mikä ei saisi ilmetä sittemmin ilkeänä kritiikkinä muita kohtaan. Jos itse et ole tyytyväinen itseesi, ei se oikeuta sinua mollaamaan toisia. En usko että siitä tulee parempi mieli, että lyttää toisia ihmisiä kun tuntee itsensä huonoksi tai riittämättömäksi.
Rakentava kritiikki on hyväksyttävää etenkin jos sitä tulee oikealta ihmiseltä - onhan ihan eri asia arvosteleeko fitness-urheilijan vartaloa esimerkiksi valmentaja vai Marja-Riitta pulla suussa kotisohvalla, eikö?! Arvostelu ei KOSKAAN saisi olla huonolla tavalla negatiivista. Asioitahan voi esittää eri tavoin; "Me etsimme tällä kertaa hieman erilaista mallia" on jo ihan eri asia kuin sanoa "Sä oot vähän liian pullukka meidän mainokseen".
Itse olen sujut vartaloni kanssa, enkä välitä siitä jos joku kommentoi ulkonäköäni. Minä kelpaan tällaisena hyvin itselleni, poikaystävälleni ja ystävälleni - miksen siis muillekin? Nuorena minua kiusattiin, koska kärsin aknesta ja se tuntui aivan kamalalta! Pieni tyttö oli ihan rikki aina koulusta kotiin päästessään ja itkuhan siitä monesti tuli. Onko sinua koskaan kiusattu? Mieltä se tuntui? Pahalta, eikö niin?! Toisen ihmisen vartalon kritisoiminen turvallisesti kotoa oman tietokoneruudun takaa on kiusaamista pitkän välimatkan päästä. Se voi silti tuntua pahalta. Mietithän sitä seuraavaan kerran, ennenkuin avaat sanaisen arkkusi.
Arvosteluun liittyy myös yksi - ainakin omasta mielestäni - erittäin mielenkiintoinen seikka. Tutkimusten mukaan ihmiset, jotka ovat kateellisia, arvostelevat muita ihmisiä negatiivisesti ja eivät kykene iloitsemaan muiden ihmisten menestyksestä, pärjäävät huonommin elämässä kuin ihmiset, jotka eivät ole kateellisia ja pystyvät iloitsemaan myös muiden ihmisten puolesta. Fakta. Menestyminen koski kaikkia elämän alueita työstä rakkauselämään. Mieti sitä.
Mietithän siis seuraavan kerran mitä sanot, ennenkuin kritisoit joitain muuta ihmistä tai varsinkin jonkin muun ihmisen vartaloa. Arvosta, älä arvostele.
Mä olen aina ihmetellyt niitä anonyymejä, jotka blogeissa kommentoi hyvinkin ilkeästi ja loukkaavasti. Miettinyt niiden tarkoitusperiä ja että mitä kiksejä ne saa siitä, että suoltavat loukkauksia joko bloggarin ulkonäöstä, kodista, vaatteista tai pahin kaikista lasten ulkonäöstä :(.
VastaaPoistaHyvin yleistä on kuulemma arvostelu keskustelupalstoilla. Nettikiusaaminen on nykypäivän ongelma.
Kiitos hienosta kirjoituksesta. Toivoisin vaan, että tää tavoittaisi juuri ne, jotka sitä harrastavat.
Niin ja kiitos inspiroivasta blogista :)
-Mira-
Kiitos Mira kommentista! Ihanaa saada palautetta ja kiva kuulla että riipstukseni eivät ole aivan hukkaan heitettyjä :)
PoistaOn todella ikävää lukea ilkeitä kommentteja netissä ja samaa mietin minäkin, että miten se solvaaminen palvelee niitä ihmisiä, jotka sitä tekevät :( On ihmeellistä miten jotkut ihmiset kokevat, että jos kerta laittaa kuvansa esiin nettiin ja sillä tavalla "tyrkylle" niin kaikki ovat tervetulleita arvostelemaan ja sanoa voi ihan mitä vaan.