Asiantuntijana FIT-lehdessä

Tilaako kukaan FIT-lehteä? Saimme jokin aika sitten töihin kyselyn, löytyisikö meiltä asiantuntijaa, joka voisi vastata FIT-lehden kysymyksiin treenivaatteista. Kysely ohjattiin minun sähköpostiini ja minähän vastaan kun kysytään. Yours truly siis nyt uusimmassa FIT-lehdessä (11/2013) asiantuntijana, katso sivu 81 ;)

Tosin siinähän sitten kävi niinkuin arvelinkin, ja yhden sivun tietopläjäyksestä supistettiin muutaman lauseen täytejuttu. Mutta eipä mitään hätää, tässä nimittäin tulee kokonaisuudessaan koko tietopljäys treenivaatteista :)

Fit-lehden kysymykset:

MIKSI NAISET VAIHTAVAT TREENIVAATTEITA LIIAN HARVOIN?

Mitä haitta tästä on pahan hajun ja epäsiisteyden lisäksi?

Lisäksi tiedot näistä: käyttöikä trikoille, topeille, liiveille, sukille, lenkkareille/jumppatossuille...

Mikä on se pesuaste jossa hiki ja mönjät lähtee, mutta sporttikamat eivät kutistu?

Voiko sykevyön pestä pesukoneessa?

Mistä tunnistaa, että esim. urheiluliivi tms. venynyt liikaa?

Miten hävittää vanhat urheiluvaatteet? Nehän ei ikinä maadu...

Minä vastaan:

Laadukkaat urheiluvaatteet on suunniteltu tukemaan vartaloa urheilusuorituksen aikana. Mikäli vaatteisiin tulee reikiä, ei vaate pysyy enää koossa samalla tavalla ja näin ollen ei enää tue yhtä hyvin. Etenkin vaatteissa, joissa on kompressio-ominaisuus, vaikuttavat reiät olennaisesti niiden toimivuuteen.

Jos vaatteita ei vaihda ja pese tarpeeksi usein, hien mukana irtoavat bakteerit, kuona-aineet ja vitamiinit voivat tukkia vaatteiden materiaalin, niin etteivät ne enää toimi niinkuin pitäisi. Urheiluvaatteissa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi tekniset materiaalit, jotka siirtävät kosteutta pois iholta, eivät pysty sitä tekemään koska lika vaikuttaa materiaalin toimintakykyyn.

Laadukkaita teknisiä urheiluvaatteita ei tarvitse välttämättä pestä jokaisen käyttökerran jälkeen. Jos treenin aikana ei ole tullut hikoiltua vaateita läpimäriksi, riittää kun tuulettaa vaatteet hyvin. Koska urheiluvaatteissa käytetään paljon erilaisia materiaaleja, tulisi pestessä aina noudattaa kunkin vaatteen omaa pesuohjetta. Vaatteiden kutistuminen ei hyvissä teknisissä materiaaleissa ole ongelma, koska ne eivät helposti kutistu kuumemmassakaan pesussa. Teknisissä materiaaleissa kuitenkin yleisesti ei suositella käytettäväksi huuhteluainetta. Sykemittaria ei voi pestä pesukoneessa, mutta sen voi pestä käsin lämpimällä vedellä.

Treenivaatteiden käyttöikä vaihtelee luonnollisesti käyttäjän aktiivisuuden mukaan. Laadukkaat urheiluvaatteet kestävät aktiivisellakin urheilijalla oikein käytettyinä vuosia ilman kulumisen merkkejä. Treenivaatteista sukat kestävät yleensä huonoiten kulutusta ja ne kannattaa vaihtaa siinä vaiheessa, kun huomaa sukkien materiaalin ohentuneen tai tietenkin sitten jos niihin ilmestyy reikiä. Reiät sukissa saattavat luonnollisen kulumisen lisäksi aiheutua esimerkiksi hankauksesta kengissä. Jos sukkiin siis ilmestyy usein reikiä samaan kohtaan, kannattaa tarkistaa onko vika väärän kokoisissa kengissä. Myös lenkkareiden ja salitossujen käyttöikä riippuu pitkälti siitä, kuinka niitä käytetään ja millaisella alustalla. Esimerkiksi juoksukengissä joissa on iskunvaimennus, kulumisen huomaa kengän niin sanotusta “littaantumisesta” eli iskunvaimennus painuu kasaan sitä mukaa kun kenkää käyttää. Juoksukenkien käyttöikä arvioidaan yleensä kilometreissä ja karkeasti voidaan sanoa, että hyvien juoksukenkien tulisi kestää käytössä vähintääkin 600km. Jos kengät hajoavat tai löystyvät niin, etteivät ne istu enää kunnolla jalkaan, tulisi ne vaihtaa välittömästi. Rikkinäisillä tai liian kuluneilla kengillä ei kannata juosta, eikä sellaisia tulisi käyttää muissakaan lajeissa.

Hyvät urheiluvaatteet ovat napakat, mutta eivät purista. Toki myös löysempiä malleja löytyy, mutta ne ovat useimmiten jotain muuta kuin teknistä materiaalia. Jos viihtyy paremmin löysissä treenivaatteissa, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota juurikin vaatteiden materiaaliin. Hyvä ja sopiva urheiluliivi tai –toppi on tukeva ja tuntuu sopivan tiukalta vartaloa vasten, mutta siitä ei pursuile mitään ulos, eikä se paina tai muuten ahdista.

Liiveistä löytyy paljon erilaisia tukevuus-asteita, joten yleistä sääntöä siihen, miten esimerkiksi liivin löystymisen tunnistaa, ei ole. Kannattaa pitää mielessä “sopivan napakka”-sääntö; tiukka, muttei liian tiukka, tukeva, muttei ahdistava. Sama pätee tietenkin muihinkin vaatteisiin. Pääsääntönä urheiluvaatteita valittaessa on tietenkin se, että jos vaate ei tunnu hyvältä, se ei ole hyvä.

Kengät hävitetään toistaiseksi sekajätteenä. Huonokuntoiset vaatteet voi heittää joko energiajätteisiin tai sekajätteisiin tai ne voi viedä myös Sortti-asemalle.

Kysymyksiä? Fire away! :)